Toisen omaisuuden hallinnointi: Miten 634-bis artiklan käyttöönotto on vaikuttanut?

Toisen omaisuuden hallinta: mitä on muuttunut Italian rikoslain 634-bis artiklan voimaantulon myötä

Italian rikoslain 634-bis artikla on otettu käyttöön vuoden 2025 turvallisuusasetuksen (laki nro 80, 9. kesäkuuta 2025) myötä, ja se tuo mukanaan uuden rikoksen, jolla pyritään estämään asuinrakennusten luvatonta hallintaa. Tämä laki, joka astui voimaan 12. huhtikuuta 2025, sisältää tiukempia toimenpiteitä kiinteistönomistajien oikeuksien turvaamiseksi ja nopeampia menettelyjä heidän oikeuksiensa palauttamiseksi. Alla on perusteellinen selonteko muutoksista, voimassa olevista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista sekä omistajiin että rikoksentekijöihin.

Mitä rikoslain 634-bis §:ssä säädetään?

634-bis artikla tekee rangaistavaksi asuinkiinteistön laittoman haltuunoton tai anastuksen sekä toimet, jotka estävät laillista omistajaa tai vuokralaista palauttamasta omaisuuttaan. Tärkeimmät säännökset ovat:

1. Rangaistus kiinteistön laittomasta haltuunotosta:
   • Henkilö, joka laittomasti hallitsee asuinkiinteistöä tai estää omistajaa pääsemästä siihen, voi saada 2–7 vuoden vankeusrangaistuksen.
   • Samat rangaistukset koskevat myös niitä, jotka vilpillisesti (esimerkiksi petollisin keinoin tai tekaistuilla perusteilla) anastavat kiinteistön ja siirtävät sen kolmansille osapuolille.
2. Rikoksen kohde:
   • Kyseessä ovat asuinkiinteistöt, joita käytetään asuntona (kuten asunnot, talot).
   • Rikkomukseen sisältyy sekä omaisuuden fyysinen haltuunotto väkivalloin tai uhkauksin että sen hallussapito ilman laillista lupaa.
3. Normin tarkoitus:
   • Tämän artiklan päätarkoituksena on vahvistaa kiinteistönomistajien oikeuksien suojaa, nopeuttaa omaisuuden palautusprosessia ja korvata vahinkoja.

Miten se eroaa aiemmista standardeista?

Ennen 634-bis artiklan voimaantuloa kiinteistöjen laitonta hallintaa säänneltiin rikoslain 633 artiklan ("Maan tai rakennusten loukkaaminen") nojalla. Tämä säännös oli kuitenkin yleisempi ja vähemmän tehokas, koska:

• Se ei keskity ainoastaan asuinkiinteistöihin.
• Omaisuuden palautusmenettelyt siviilioikeudessa olivat pitkiä ja monimutkaisia.
• Omistajien täytyi usein käyttää vuosia yrittäessään karkottaa luvattomia vuokralaisia.

Uusi 634-bis artikla korostaa nopeutettuja menettelyjä ja ankarampia rangaistuksia, mikä merkittävästi yksinkertaistaa omaisuusoikeuksien suojaa.

Mitä innovaatioita omistajille on ilmestynyt?

Vuoden 2025 turvallisuusasetus tarjoaa kiinteistönomistajille uusia keinoja oikeuksiensa suojaamiseen:

1. Nopeutetut häätömenettelyt:
   • Ilmoituksen jälkeen luvattomasta kiinteistön käytöstä poliisilla on oikeus tarkastaa kiinteistö välittömästi, jos epäillään laitonta hallintaa.
   • Tuomari voi antaa välittömän häätömääräyksen, mikä lyhentää merkittävästi aikaa, joka kuluu omistajan oikeuksien palauttamiseen.
   • Jos rikoksentekijä kieltäytyy poistumasta kiinteistöltä tai vastustaa, poliisi voi syyttäjän luvalla poistaa hänet väkisin.
2. Vahingonkorvaukset:
   • Omistajalla on oikeus vaatia korvausta laittomasta käytöksestä aiheutuneista vahingoista. Vahingot katsotaan oletetuiksi, eli omistajan tarvitsee vain todistaa käytös (esimerkiksi kassaatiotuomioistuimen 14. toukokuuta 2024 antaman päätöksen nro 12879 mukaisesti).
   • Vahingon todistaminen voidaan esittää olettamien avulla (siviililain 2727 §), mikä yksinkertaistaa prosessia.
3. Kiinteä korvausmäärä:
   • Jos omistaja ei pysty tarkasti osoittamaan vahingon määrää, tuomioistuin voi arvioida korvauksen suuruuden oikeudenmukaisesti (siviililain 1226 §).
   • Yleensä summa perustuu laittoman hallinnan aikana maksetun vuokran markkina-arvoon. Oikeus voi esimerkiksi määrätä 200 euron korvauksen kultakin laittoman hallinnan kuukaudelta.
4. Korvaus aineettomasta vahingosta:
   • Omistaja voi vaatia korvausta aineettomista vahingoista, kuten henkisestä kärsimyksestä tai oikeudenloukkauksesta aiheutuneesta epämukavuudesta.
   • Rikostuomion ollessa kyseessä, tällaisen vahingon todistaminen on helpompaa, koska tuomioistuin on jo todennut rikoksen tapahtuneeksi. Muussa tapauksessa omistajan on toimitettava todisteet siitä, että rikkomus olisi voitu luokitella rikokseksi.

Ketkä voivat hyötyä uusista säännöistä?

Uudet säännöt koskevat:

• Kiinteistönomistajia, joiden taloja tai asuntoja on käytetty ilman lupaa.
• Laillisia vuokralaisia, jotka eivät pääse kiinteistöönsä kolmansien osapuolten toimien vuoksi.
• Vuokranantajia, jotka kohtaavat vuokranmaksun laiminlyöneitä, jotka kieltäytyvät poistumasta kiinteistöstä vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen.

Mikä on rikoslain 648 bis artikla?

Tekstissä mainitaan 648-bis artikla, joka käsittelee eri rikostyyppiä: rahanpesua. Se ei liity suoraan kiinteistön laittomaan hallintaan, mutta on tärkeää selventää sen sisältöä väärinkäsitysten välttämiseksi:

1. Rikoksen ydin:
   • 648-bis artikla sääntelee toimia, jotka pyrkivät laillistamaan rikollisen toiminnan (kuten varkaus, petos, huumekauppa) tuottamia varoja, omaisuutta tai muita arvoesineitä.
   • Kyse on yrityksistä salata varojen laiton alkuperä, jotta ne vaikuttaisivat laillisilta.
2. Rangaistus:
   • Vankeusrangaistus 4–12 vuotta.
   • Sakko 5 000–25 000 euroa.
3. Esimerkkejä rahanpesusta:
   • Omaisuuden korvaaminen: laittomasti hankitun rahan tai omaisuuden muuntaminen toiseksi omaisuudeksi.
   • Varainsiirto: laittomien varojen siirto henkilöiden välillä tai omaisuuden siirto.
   • Alkuperän salaaminen: kaikki toimet, jotka vaikeuttavat varojen yhdistämistä rikokseen.

Miksi uusi normi on tärkeä?

634-bis artikla ja siihen liittyvät toimenpiteet ratkaisevat useita keskeisiä ongelmia:

• Häätöprosessin nopeuttaminen: Vuokranantajien ei enää tarvitse odottaa vuosia saadakseen omaisuutensa takaisin.
• Kovemmat seuraamukset: Ankarat rangaistukset (jopa 7 vuoden vankeus) voivat pelotella mahdollisia rikoksentekijöitä.
• Vahingonkorvaus: Mahdollisuus korvata sekä aineellisia että aineettomia vahinkoja tehostaa kiinteistönomistajien oikeuksien suojaa.

Miten tämä toimii käytännössä?

1. Omistaja havaitsee laittoman miehityksen:
   • Esimerkiksi asuntoon on tunkeuduttu tai vuokralainen ei suostu lähtemään sopimuksen päätyttyä.
2. Valituksen tekeminen:
   • Omistaja tekee ilmoituksen poliisille tai syyttäjänvirastolle ja esittää todisteet oikeudestaan kiinteistöön (esimerkiksi kauppakirja, rekisteriote).
3. Viranomaisten toimet:
   • Poliisi tutkii tilanteen ja voi tarvittaessa määrätä kiinteistön välittömästi tyhjennettäväksi.
   • Jos rikoksentekijä vastustaa, poliisi suorittaa pakkohäädön syyttäjän suostumuksella.
4. Oikeudenkäynti:
   • Omistaja voi vaatia korvauksia esittämällä todisteita tai tukeutuen oletuksiin.
   • Tuomioistuin määrittää korvauksen suuruuden, mukaan lukien mahdolliset aineettomat vahingot.

Johtopäätös

Italian rikoslain 634-bis artikla, joka tuli voimaan vuonna 2025, vahvisti merkittävästi kiinteistönomistajien oikeuksien suojaa. Luvaton asunnon haltuunotto on nyt rikos, josta voidaan tuomita jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistus. Nopeutetut häätömenettelyt ja mahdollisuus saada korvauksia vahingoista tekevät tästä säännöksestä tärkeän työkalun yksityisomaisuuden suojaamiseksi. Samaan aikaan rahanpesua koskeva 648-bis artikla käsittelee täysin erilaista rikosta, joka liittyy rikoksilla hankitun hyödyn laillistamiseen.